Yhteenveto
On kulunut kaksi vuosisataa siitä, kun Avatar viimeksi ilmestyi valtakuntaamme. Jotkut ovat kirjoittaneet, että vihdoin voimme tulkita Avatarin tarinoita sellaisina kuin ne olisi tarkoitus, oikealla historiallisella näkökulmalla. Toiset taas väittävät, että ajan kuluessa totuus siitä, mitä todella tapahtui, haalenee entisestään, ja meillä on vastuu säilyttää legendat sellaisina kuin ne nyt tunnemme. Useimmat ovat kuitenkin yhtä mieltä muutamasta perusperiaatteesta.
Vaikka on niitä, jotka pitävät Avatarin tarinoita vain myytteinä, lähes kaikki uskottavat tutkijat sanovat, että ainakin osa Avatarin kertomuksista on historiallista faktaa. Todellisuudessa ei tarvitse katsoa kauemmas kuin Avatarin saarelle nähdäkseen erittäin vakuuttavaa näyttöä siitä, että Avatar todella oli olemassa – ainakin ihmisenä, ellei hengellisenä olentona!
On todennäköistä, että on ollut useampi kuin yksi Avatar. Kaikki kirjoitukset väittävät, että Avatar, joka neuvotteli rauhan Britannian ja gargoylien välillä, on sama henkilö, joka ilmestyi ensin kukistamaan velho Mondainin monta vuotta sitten. Vaikka se vaikuttaa epätodennäköiseltä, historioitsijat eivät täysin kiellä mahdollisuutta, että olisi ollut vain yksi Avatar. Onhan hyvä hallitsijamme, viisas Lord British, itse osoittanut ihmeellistä pitkäikäisyyttä!
Mikä tahansa historian tulkinta lopulta osoittautuukin tarkimmaksi, vaikuttaa kiistattomalta, että Avatar ei enää palaa valtakuntaamme. Kaiken viittaa siihen, että magian aikakausi on tulossa päätökseen. Kun magian luotettavuus vähenee ja valtakunta kääntää selkänsä taikuudelle, on epätodennäköistä, että äärimmäinen vaara – sellainen, joka vaatisi Avatarin apua sen kukistamiseksi – enää palaisi Britanniaan. Ja onneksi näin.
Edessämme on Fellowshipin aikakausi, jolloin emme yksinkertaisesti jää odottamaan sankarillista pelastajaa, kun kriisi iskee. Tässä vähemmän näyttävässä mutta käytännöllisemmässä ajassa meidän on ratkaistava ongelmamme omilla älyillämme ja tahdollamme.
Tarina
Britanniassa on kulunut pitkä rauhan aika, eikä suuria uhkia ole häirinnyt ihmisten elämää. Kuitenkin jokin on vialla maassa. Taikuus näyttää hiipuvan, ja taikurit tulevat hulluiksi. Ihmiset ovat tyytymättömiä ja tuntevat itsensä henkisesti tyhjiksi ja petetyiksi elämässä. Uusi lahko nimeltä "Yhteisö" laajentaa jäsenkuntaansa alemmissa yhteiskuntaluokissa ja saavuttaa vaikutusvaltaa merkittävien jäsentensä kautta, jotka nousevat johtaviin asemiin yhteiskunnassa.
Pelaaja on jälleen Avatar. Eräänä iltana Avatarin tietokoneen näytölle Maassa ilmestyy demoninen, punainen kasvot, joka julistaa tulevaa valtaansa Britanniassa. Huolestuneena Avatar kääntyy kivikehän puoleen ja löytää siellä kuukuportin, joka on valmiina lähettämään sankarin Trinsiciin. Saapuessaan Avatarille paljastuu, että raaka murha on tapahtunut. Tutkiessaan asiaa Avatar saa tietää samanlaisista menneistä murhista ja kohtaa suoraan lisää vastaavia tappoja matkojensa aikana.
Yhteisö alkaa vaikuttaa yhä epäilyttävämmältä, erityisesti heidän johtajansa Batlin. Lisäksi salaperäinen ääni ilmestyy ajoittain antamaan Avatarille kyseenalaista ohjausta. Lopulta monien vaarojen jälkeen Avatar kohtaa aikaherran, joka paljastaa viimeaikaisten tapahtumien todellisen luonteen: Yhteisö on punakasvoisen olennon, Suojelijan, sätkynukke.
Suojelija on käynnistänyt juonen päästäkseen Britanniaan Mustan Kuukuportin kautta ja käyttää kolmea mustakivigeneraattoria levittääkseen vaikutusvaltaansa ennen saapumistaan. Avatar tuhoaa generaattorit ja kiirehtii sitten Avatarin saarelle estääkseen Mustan Portin valmistumisen. Brutaalissa taistelussa Batlinin ja vaikeasti tavoitettavien murhaajien kanssa jälkimmäiset saatetaan oikeuden eteen, kun taas edellinen pakenee teleporttaamalla. Juuri ennen kuin Suojelija ehtii tulla läpi, Avatar tuhoaa portin.
Britannia pelastuu, mutta Avatar jää loukkuun valtakuntaan Suojelijan jättämän uhkaavan sekasorron ja tuhon varjon alla. Näin alkaa Harmageddonin aikakausi, joka jatkuu peleissä Ultima Underworld II ja Ultima VII, osa kaksi: Serpent Isle.