Yhteenveto
3D-toiminta-taito-tasohyppelypeli, jota voi pelata yksin tai moninpelinä ja joka seuraa tarinaa, jossa voit valita yhden kolmesta hahmosta ja sinun täytyy selviytyä jatkuvasti liikkuvasta labyrintistä. Periaatteessa sinun täytyy kerätä tietty määrä avaimia tasoa kohden päästäksesi seuraavalle tasolle ja niin edelleen. Tasot vaikeutuvat pelin edetessä. Moninpeliosuudessa on pvp-areenoita, joissa voi pelata enintään 4 vastaan 4 pelaajaa, sekä yhteistyötila, jossa on haastavampia tasoja.
Tarina
Timo-T -tarina: Ogin näkökulma
Vuosi on 1825. Pahoittelen, etten esittele itseäni kunnolla, mutta en halua tehdä niin. Voin kertoa vain, että minua kutsuttiin joskus nimellä Og, mutta siitä on hyvin kauan… Aion kertoa teille tarinan… tositarinan, joka tapahtui monta vuosituhatta sitten… kun meillä ei ollut tekniikkaa… ei lääkkeitä… ei ajoneuvoja… emme olleet keksineet pyörää… emme olleet löytäneet tulta… emme olleet edes keksineet puhetta, ymmärsimme toisiamme erilaisten murahdusten, äänien ja eleiden kautta. Meillä ei ollut olemassaolon käsitettä, me vain olimme.
Tämä oli myös aikaa, jolloin "vieraat" tulivat luoksemme. He saapuivat aluksellaan kaukaa taivaan takaa… kyllä, he osasivat lentää. He tulivat paikasta, jonne me kaikki halusimme päästä. Heillä oli kummallisia vaatteita, ei sellaisia kuin meillä – erilaisista eläinten nahoista kiedottuja – he olivat kuin mitään, mitä olen tähän päivään mennessä nähnyt, he olivat… miten sen sanoisin? … maanpäällisiä. Joka kerta kun he tulivat, he toivat meille lahjoja, kuten tulen lahjan, suojan rakentamisen lahjan ja tietenkin puheen lahjan, he opettivat meille monia asioita. Vastineeksi he valitsivat jonkun meistä mukaansa. Joka kerta kun he palasivat, me kaikki rukoilimme, että meidät valittaisiin, mutta he valitsivat vain meistä pisimmän, vahvimman ja nopeimman. Minne, kysytte? Emme tienneet silloin, ajattelimme vain, että heidät valittiin menemään heidän kanssaan erityiseen paikkaan oppimaan uusia asioita ja tuomaan ne myöhemmin takaisin, mutta olimme kauheasti väärässä. Miten tiedän tämän? No… olin siellä, vain pieni lapsi, mutta tällaisia asioita ei vain unohda. Muistan sen niin elävästi tähän päivään asti, kuin se olisi tapahtunut eilen, en muista missä olin 10 vuotta sitten, mutta muistan nämä tapahtumat.
Yksi vieraista tuli lähemmäksi meitä, opetti meitä luomaan työkaluja puusta, kivistä ja kasveista, opetti meitä suojaamaan itsemme päivittäisiltä vaaroilta ja monia muita asioita, jotka auttoivat meitä parantamaan elintapojamme, tästä olen ikuisesti kiitollinen. Hän kertoi, että hänen nimensä oli Timo ja että hän oli osa heidän maailman tiedemiesten muodostamaa tutkimusryhmää, joka lähetettiin universumin T-sektoriin (silloin en ymmärtänyt mitä se tarkoitti), joten kutsuin häntä Timo-T:ksi.
Jonkin ajan kuluttua he vain lakkasivat tulemasta. Vuodet kuluivat, eikä heitä vain kuulunut. Heidän poissaolonsa aikana yritimme jäljitellä mitä näimme, raaputtaen kiviä seiniin tai mitä tahansa, mikä voisi jättää jäljen, jotta voisimme muistaa heidät ja opettaa lapsillemme näistä vieraista, näistä lajimme "pelastajista". Ilman heidän apuaan olimme hukassa… Kutsumme heitä JUMALIKSI.
Vuosien kuluessa huomasin, miten asiat muuttuivat. Aloimme viljellä maata, huolehtia enemmän toisistamme kuin itsestämme, aloitimme muistuttamaan suurta perhettä. Minusta tuli mies, en ollut enää lapsi, minulla oli oma lapsi. Pääasiallinen huoleni oli hankkia ruokaa jälkeläiselleni. Olimme kaikki onnellisia…. Kaiken tämän tapahtuessa ympärilläni en koskaan lakannut uskomasta, että jonain päivänä he palaisivat ja veisivät meidät siihen erityiseen paikkaan, joka oli selvästi, tuolloin, monilta osin parempi kuin omamme… Kunnes eräänä päivänä näimme nuo ihastuttavat kimaltavat valot taivaalla. Juhlat alkoivat. Kun he kertoivat meille "Te kaikki tulette mukaamme", olimme ekstaasissa… He veivät meidät alukselleen… Massiivinen ovi avautui, näimme kirkkaan valon, joka tuli heidän aluksestaan, se oli lämmin ja niin hypnoottinen, se antoi meille onnellisen tunteen, kaikki mitä pystyimme ajattelemaan tuolloin oli "olemme vihdoin menossa siihen maagiseen paikkaan"… jos olisit ollut asemassani, olisit ehdottomasti halunnut mennä siihen "tunnelin päässä olevaan kirkkaaseen valoon"…
Menimme sisään ja yhtäkkiä kaikki pimeni… Kun heräsin (rehellisesti sanottuna muistan vain välähdyksiä) olin tässä valtavassa huoneessa kiinnitettynä tasaiselle metallipinnalle, johon oli kiinnitetty valtavia neuloja, kaikki muut nukkuivat, olin ainoa hereillä oleva, ainoa joka tunsi tämän sietämättömän kivun. Näin, kuinka niin kutsutut JUMALAMME toistivat prosessia kaikille huoneessa, onneksi kukaan heistä ei ollut hereillä.
Aika kului, en tiedä kuinka kauan, se oli jatkuvaa pimeyttä ja rajoitettua näköetäisyyttä, vain kun he tulivat, valo kirkastui ja näin pidemmälle tässä valtavassa huoneessa, mutta tätä ei tapahtunut usein. Kipu oli sietämätön, mutta ajan myötä siihen tottui. Joskus onnistuin jopa sulkemaan silmäni hetkeksi saadakseni hieman unta.
Eräänä päivänä heräsin voimakkaan äänen takia, kuin se olisi maailmanloppu, ja näin Timo-T:n seisovan vierelläni, hän kehotti minua olemaan hiljaa samalla kun hän irrotti neulat kehostani. Hän sanoi, että olin erityinen ja minun täytyi paeta tästä paikasta. Ilmeisesti olimme edelleen maassa, emme taivaan tuolla puolen kuten kerran ajattelin, itse asiassa olimme syvällä maan alla, tulivuoren sisällä, paikassa, jonka he olivat rakentaneet ja jota käytettiin muiden lajien tutkimiseen, ihmisistä kuten sinä ja minä eläimiin, joita metsästimme ruoaksi. He etsivät kuolemattomuutta ja olivat vakuuttuneita siitä, että vastaus heidän etsintäänsä oli täällä… meissä. Ilmeisesti he onnistuivat saamaan haluamansa tuloksen minun kautta, mutta ainoa, joka tiesi tästä, oli Timo-T, hän piti tulokset piilossa muilta vierailta ja siksi oli elintärkeää, että pakenen tästä Tulivuorikammiossa.
"Kuuntele, jos menet tuohon suuntaan, he löytävät sinut ja saavat kiinni ja myöhemmin sinut kiinnitetään jälleen tähän paikkaan, mene toiseen suuntaan, siellä löydät oven, joka on avautunut labyrinttiprotokollan vuoksi. Se on puolustusjärjestelmä siltä varalta, että joku löytää tämän laitoksen. Muista, että olet 50 tasoa maan alla, päästäksesi pinnalle sinun on murrettava koodi avatakseksi 50 ovea, mutta varo lasereita ja tykkejä. Joka kerta kun ohitat yhden oven, seuraava on vaikeampi! On välttämätöntä, että pääset ulos! Mene nyt! Aikasi on loppumassa!!! Laavan taso nousee! MENNÄ!! Otan sinut kiinni, minun on vain otettava tiedot täältä myöhempää tutkimusta varten. Nähdään toisella puolella!" Kaikki mitä minun piti nyt tehdä, oli liikkua niin nopeasti kuin pystyin saadakseni vapauteni takaisin.